Tapahtumasta kuultua ja kerrottua:


***Viime keväänä ystävä kyseli että kiinnostaisiko lähteä polkaisemaan 144km Tour De Tuusulanjärvi. Itsellä on takana muutama noviisi vuosi maantiepyöräilyä hybridi pyörällä ja matka vauhtikin vaihtelee 17-22 välillä, ellei sitten ole hyvä myötä tuuli. Mutta koska tapana ei ole sanoa hyville ideoille ei, niin päätin lähteä mukaan.
Aivan huikea päivä kokonaisuudessaan. En tiedä miten on mahdollista ympyrällä lenkillä olla 75% vastatuulta, mutta se ei menoa pysäyttänyt.
Ihan parasta oli kun sai omaan tahtiin mennä kavereiden kanssa. En tiedä kuuluuko pyöräilytapahtumaan yleensä burgerlounaat, mutta meille se oli varsin vahva houkutin päästä puoleen väliin.
Mukavaa oli myös ettei missään vaiheessa tullut fiilis, että muut olisi nenän vartta pitkin katselleet varusteita tai vauhtia. Kaikilla oli omat menonsa ja tulonsa ja kaikkia moikattiin yhtäläillä, pysähtyipä joku vielä pysäkille juttelemaankin kun tankattiin eväitä.
Mahtava tapahtuma ja tänä vuonna uusiksi … edelleen sillä hybridillä !

***Oheisen linkin kautta löytyy minun tarinani. Katso ja ihmettele. https://youtu.be/T6JyXZjTiRY

***Ensimmäinen kerta, kun ajon loppuessa ei päällimmäisenä ollut mielessä ’Vittu, enää ei koskaan…!’.. Tänä vuonnakin kaikki meni nappiin! Sää oli täydellinen, Kelliksen tarjoilut ja STAFF -porukka parhautta, Jani oli oikein nättinä ja reitti oli hyvin tehty.. Eli, kiitos ja kumarrus! Enää on ajettavana molemmat mtb:t ja toinen rääveli.. XOXO

***Ensimmäinen mtb-tapahtuma ja kyllä osui nappiin etätyyliin järjestettynä! Ei tarvitse arkailla omaa osaamista ja kuntotasoa kun saa suorittaa omaan tahtiin. Omin päin etenemisestä huolimatta kun ns. pääpäivänä tuli ajettua, sai silti riittävästi tunnetta porukalla ajamisesta ja kaikilla tuntui olevan hymy huulilla. Reitiksi valikoitui lyhyin vuoden 2021 50km ja lopusta tuli pätkä oikaistuakin, kun kunto alkoi loppua, mutta perillä voittajafiilis ja Fillarihemmo & co jakamassa t-paidat vielä kruunasi kokemuksen!

***Oon mä ennenkin gravelia kyllä ajanut, mutta kyllä mä mietin sillä pitkällä gravelireitillä, että mitähän ihmettä tässä on vielä tulossa ! No nyt huomasin, että gravelilla pysty ajamaan myös polkuja !

***Elämäni ensimmäinen yli sadan kilsan lenkki takana, älyttömän raskas reissu, maalissa itkin onnesta.

***Helatorstai 18.5. Jo aamu olisi yhden tarinan veroinen. Mutta hieman suuniteltua myöhemmin olimme lähtöalueella. Navigointi ei ole vahvin lajimme. Sen huomasimme alussa. Kivasti reitti kulki puistoissa jne. Eläkemies mukana oli erittäin tyytyväinen. Kunnes alkoi ensimmäinen pehmeä polku. Siellä alkoi Tour de Tuusulanjärvi opettamaan. Itse ryvin puita päin. Kaverin kyntäessä kallellaan kuin Estonia aikoinaan. Minä löysin sisäisen pikkupojan kuraleikkiin. Myös kaveri huomasi tämän. Alkoi pitämään hajurakoa. Ehkä kuraisilla silmälaseilla ei nähnyt niin hyvin.

Erehdys ja oivallus. Sillä selvisimme noin 16,5km kohdalle. Missä on Mikon sivulaukku?! Vanha mies ampui kuin olisi halvalla kahvilla täytetyn ilmaisen ämpärin perään lähtenyt. Ryhmän navigoijana ja johtajana koin velvollisuudeksi lähteä perään. Helvetti miten kovaa osasi kaveri ajaa. Lopulta sain kiinni ja kuvista kävi ilmi, että laukku on kaukana. Eräs pariskunta vahvisti ja näytti kartalta sijainnin.

Reissuun ostetut vauhtikarkit olivat siis puolet Uazissa ja puolet jossain Järvenpään lervassa. "Ostetaan kaupasta" Ja vanhaa Unkkaa odotettiin. Kivikko ja juurakko toisensa jälkeen matka eteni. Vanhan hiekkakuopan pohjalla meinasi naurattaa. Kartassa näkyi lampi. Silmätkin sanoi samaa. Varoen rantaa pitkin. Luojan kiitos oli matalaa. Snorkkelia kun ei huomattu ottaa mukaan. Ehkä ensi vuodeksi sekin tarvitaan. Navigointikin helpottui pitkin ajoa. Melko varmasti jos kahdesta polusta sai valita niin se haastavamman näköinen.

Huumorii ei meillä ihan pienestä lopu. Mutta 35km kun oli mittarissa aloin pohtimaan, että Unkka on Tuusulassa. Eikä tässä taida kauppojakaan oikein olla. Juomarakon heikko nesteen virtaus alkoi vituttamaan. Vähän alkoi jo hymy hyytymään. Alku matkan kaatumisessa telottu jalka ja sormi oireili. Toivoin jopa hetken pyörän hajoamista. Juuret tuntuivat kasvavan koko ajan isommiksi . Lopulta Vanhankylän Kartano alkoi näkymään. Se tunne oli jotain mitä kumpikaan ei ollut ennen kokenut. Ehkä siksi että tämä oli molemmilla ensimmäinen pyöräily tapahtuma. Olimme maalissa!

Kun on mennyt tunteja ilman energia tankkausta. Meidän mittapuulla rankkaa maastoa. Oli fillarihemmon ja talkoolaisten taikoma keidas kaunis näky. Tunne kun sain ensimmäisen lautasen pastaa nenän eteen. Sanoisin sen maistuneen elämäni parhaalle pasta-annokselle. Maailmaan ilmestyy värit. Vielä vähän makeisia ja kolmen kaverin jäätelö. Värit lämpenee ja niihin tulee syvyys. Maailma on jälleen ihana paikka. Olisin voinut vain istua varmasti tunteja. Olin tyytyväinen myös arpajaisten tuloksesta. "Ei voittoa." Kaldoaivin ultra trail tästä olisi enään puuttunut. Lopulta laskeudun omasta taivaasta kun lähdetään sivulaukkua etsimään. Lopulta laukku löytyy koskemattomana Järvenpääläisestä lervasta. Palaan Uazille. Olo on jotenkin epätosi. Alan ymmärtämään urheilua ja itsensä ylittämistä uudella tavalla. Lähden pelastamaan resq:n avulla sushia. Matkalla tulee monia pyöräilijöitä vastaan. Järvenpään valvova viranomainen myös kiinnostuu kalustostani. Koitan viittoa että tulkaa nyt jutulle. Menivät pois.

Perjantaina oli ajatus ajaa kulttuuri lenkki. Onneksi ajoseura katsoi hokia. Joten viihdyin Paavonpolulla. Aivan uskomaton mesta! Keskityin muutoin palautumaan. Suuri kiitos Tour de Tuusulajärven koko porukalle. Ensi vuoden lipunmyyntiä odottaessa.


***Kiitos Hemmo loistavasta tapahtumasta jälleen!
Alla video meidän reissusta.
Ens vuonna nähdään taas!
https://youtu.be/v3Wc8uvHlHs


***Aivan mahtava päivä, kiitos Jani ja Hanna ja talkooväki! Kivikoiden, juurakoiden, eksymisten ja renkaan paikkausten lisäksi myös maininnan ansaitsee valtavasti ilahduttaneet värikkäät viirit, ilmapallot ja serpentiinit Purolan huudeilla. Harmi kun ei malttanut pysähtyä somekuville


***Ei koskaan uudelleen… eli ensi vuoden ilmoittautumislinkkiä odotellessa....


***Kaikkien juurien äiti, yksi pannutus, pyörä ok, kylki vähän hellänä mutta kuuluu pyöräilyn luonteeseen. Hyvin organisoitu tapahtuma!



***Kiitos olipa jälleen juurekas reissu
Vuoden päästä kompuroidaan taas !


***Neljä kertaa nurin: kivikkoon, juurakkoon, mutaliejuun ja kerran ihan vaan huvikseen. Ja kaikki tämä ekan 20 kilsan aikana !